Taidon historia

Lajin perustaja Seiken Shukumine syntyi 1925 Okinawalla sukuun, joka ulottaa juurensa 1300-luvulla hallinneelle Keisari Shohashille. Shukuminen oikea nimi on Harunori. Seiken tarkoittaa tässä yhteydessä lajin kehittäjää.

Shukumine aloitti koryu karaten (määritelmä Ilpo Jalamon sivustolla) harjoittelun 8 - 9-vuotiaana Anko Sadoyaman johdolla. Tämän jälkeen Shukumine aloitti Nahan kaupungissa harjoittelun Soko Kishimoton (1862-1945) johdolla, aina Kishimoton kuolemaan asti (1945). Kishimotolla oli ollut vain kahdeksan oppilasta ennen Shukuminea. Kishimoton opettaja oli mestari "Bushi" Takemura, tunnettu Okinawa-te ja bojutsu mestari.

Amerikkalaisten hyökätessä Okinawalle Shukumine liittyi Japanin merivoimien kamikaze-osastoon ja hänestä tehtiin Kaiten mies (yhden miehen torpedo). Hyökkäyksen aikana hänen torpedonsa vioittui, eikä hän koskaan voinut viedä hyökkäystään loppuun, vaan joutui palaamaan rantaan.

Shukumine koki sodassa "elämän ja kuoleman kuvan", eli ihminen joka tuntee itsensä jo kuolleeksi pystyy ylittämään kaikki rajat. Tämä huomio vaikutti suuresti hänen karateensa ja harjoitusmetodeihinsa. Sodan jälkeen Shukumine eristäytyi muusta maailmasta saarelle Okinawan ulkopuolella. Siellä hän kehitti tekniikoita jotka perustuivat hänen idealleen Kaiten strategiasta. Lisäksi hän erotti käsi-, jalka- ja kyynärpäätekniikat omiksi tekniikoikseen.

Koko 50-luvun Shukumine levitti tätä kehittämäänsä Gensei-ryuta Japanissa, pääasiassa Tokion alueella. 1953 aloitettiin Japanin itsepuolustusjoukkojen Tachikawan sotilasalueella opettamaan Gensei-ryuta.

Vuonna 1957 Shukumine esiintyi Japanin televisiossa , ja suoritti Koshokun Dai katassa kahdeksan potkua kaksoispotkun sijaan ja murskasi 34 kattotiiltä shutolla. Samaan aikaan hän toimi silloisen JKA:n (Japan Karate Association) varapresidenttinä. 1964 Shukumine kirjoitti kirjan SHIN KARATEDO KYOHAN, joka kuvaa Gensei-ryu karaten perustekniikat.

Kehittämänsä lajin myötä Shukumine kehitti tapoja, joilla vartalon akselia muuttamalla saadaan hyökkäykseen ja puolustukseen lisää voimaa ja nopeutta. Tämän kehityksen tulos: Taido syntyi virallisesti vuonna 1965. Tällöin Taido Honin, eli Taidon sisällöstä päättävä elin sekä Japanin Taidoliitto perustettiin. Suuri osa Gensei-ryun harrastajista siirtyi harjoittelemaan Taidoa.

Shukumine kehitti lajia eteenpäin. Hän alkoi mm. pohtia budon suhdetta moderniin ihmiseloon, eli miten Taido vastaisi parhaiten nyky-yhteiskunnan vaatimuksa, sillä budolajien kantamuotojen tavoitteenahan ei ollut itsensä kehittäminen vaan toisen vahingoittaminen ja puolustuskyvyttömäksi saattaminen. Hän mm. muokkasi perustekniikoita jotta ne soveltuisivat turvallisemmin kilpailuun tai harjoitteluun ja olisi myös tekniikan suorittajalle terveellisempää tehdä. Esim oikean hengityksen merkitys tekniikoissa ja systemaattinen hengitytekniikan kehittäminen oli ja on osa Taidoharjoittelua. Samoin Ki-käsitettä ei unohdettu. Hän myäs pohti harjoittelumuotojen yhteyttä keskittymiskykyyn, päätöksentekoon, jne jotta Taidon harjoittelu auttaisi myös harrastajiaan aktiivisiksi ja osallistuvaksi yhteisöjen jäseniksi. 1988 Shukumine kirjoitti kirjan TAIDO GAIRON, jossa kyseiset asiat on selvitetty. Valitettavasti kirjasta on toistaiseksi olemassa vain satunnaisia englanninkielisiä käännöksiä ja japaninkielinen alkuteos on vain harvoilla ja valituilla.

Taido Suomessa

Lajin harrastus Suomessa alkoi vuonna 1972 Lahdessa. Leviäminen muualle Suomeen käynnistyi 1980-luvun alussa. Suomen Taidoliitto perustettiin 1981. Taidoliitto on Suomen liikunta ja urheilu ry:n (SLU) jäsenliitto. Taidoseuroja on nykyään Suomessa vajaa kolmekymmentä ja Taidon harrastajia yli 2000.

Taido Kuopiossa

Kuopion Taidoseura perustettiin aikoinaan Suomen pohjoisimmaksi Taidoseuraksi vuonna 1985. Seuran perustamista ideoi lentäjä Jouko Saarela 2.dan, joka sai komennuksen Kuopion Rissalaan,  Karjalan lennostoon. Seuraa olivat perustamassa Jouko ja Raija Saarela, Jari ja Seija Tuominen sekä Pirkko Oinonen.

Ensimmäinen peruskurssi alkoi helmikuussa 1985 ja vetäjänä toimi Jouko Saarela. Tuolta kurssilta aktiivisesti toiminnassa mukana ovat Ritva Hätinen 2.dan  (tuolloin vielä Heiskanen) sekä Erkki Väisänen 1.kyu. Pian vyökokeen jälkeen Jouko Saarela joutui kuitenkin lähtemään jatkokoulutukseen Etelä-Suomeen ja vetovastuuta alkoivatkin kantaa Janne Kolehmainen, Jukka Vihonen, Ritva Heiskanen ja Panu Kekäle sekä toiselta peruskurssilta Tuomo Lepola. Nykyinen puheenjohtaja, Juha Kaasinen liittyivät seuraan v. -87. Erityisesti Ritva Hätistä on kiittäminen, että seuran toiminta jatkui ja kehittyi 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa.

Jo seuran perustamisesta asti kuopiolaiset taidokat osallistuivat ja menestyvätkin kilpailuissa. Kuopiolaiset olivat tuttu näky jissenissä (ottelussa), kun tekniikan hienoudet korvattiin kovalla tahdolla. 90-luvun puolessavälissä menestymistä tuli erityisesti Henri Kososen aktiivisen kilpailun myötä, mutta onnistumisia tuli myös muillakin kuopiolaisilla mies- (esim. Jere Anttalainen) ja naistaidokoilla (esim. Jenni Suolaniemi, Iina Tarnanen, Kati Pakarinen) sekä junioreissa (mm. Tuomo Järvinen, Mikko Ryynänen, Mikko Antikainen). Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella seura menestyi erityisesti saavuttamalla vuoden 1997 -2000 aikana kolme kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin miesten joukkuehokeissa ja -jissenissä, myös naisten joukkue menestyi voittamalla kahtena peräkkäisenä vuonna (1999 ja 2000) joukkuehokeissa SM-pronssia (joukkue koostui viidestä vihreävöisestä taidokasta). Vuoden 1997 MM kisojen Hokein maailmanmestari on myös Kuopion Taidoseuran kasvatti - Henri Kosonen.

Suomen Taidoliitto valitsi Kuopion Taidoseuran "Vuoden parhaaksi seuraksi 1998". Kriteereinä olivat mm. kilpailumenestys, leiriaktiivisuus sekä hyvin järjestetyt nuorten Suomenmestaruuskilpailut vuonna 1997.

Nykyään Kuopion Taidoseura pyrkii normaalin lajiharjoittelun lisäksi tukemaan jäseniään kilpailutoiminnassa sekä leireilyssä. Järjestämme lisäksi vuosittain alueleirin (Matalanpaikan leiri) ja illanviettoja sekä myös tutustumisia muihin harjoittelumuotoihin, esimerkkinä mm. spinning, uiminen, jalkapallo. Osallistumme aktiivisesti myös Kuopion Danit ry:n toimintaan.